Takki ja kantolipare

Laitoin nyt sitten tuon vetskarin koska kuviotkaan eivät ihan tasan menneet. Ei siis jokatapauksessa ole täydellinen. Kangasta oli niukin naukin, ei voinut leikellä uusia yläetuosia jotka olisivat osuneet kohdakkain. Taskut oli pakko tehdä sieltä missä kangasta löytyi. Oli yllättävän hankala kohdistaa kuvia, ympyräiset ovat melkein mutta eivät ihan samanlaisia. Aina oppii. Tähän takkiin laitoin kuminauhakiristyksen huppuun ja kantolipareeseen. Käytinpähän sitten ensimmäisen kerran ompelukoneessa toimintoa, jolla saa ympyrän tehtyä eli en tarvinnut sirkkaa siihen. Kaava sama vanha tuttu Ottobre 4/2003. Kankaaksi hyödynsin verhon ja kaksi tyynynpäällistä. Takkiin jäi virheitä, mutta kokonaisuudessaan olen siihen silti tyytyväinen.

Alakuvassa kantolipare paikallaan. Tuon kiristysjutun olisi voinut laittaa alemmaksi, pitää muistaa seuraava tehdessä. Aikaisemmin olen tehnyt vain suoran lipareen ilman kiristyksiä, kiristyksen kuuluisi olla lapsen niskan kohdalla mutta nyt se taitaa tulla korkeammalle. Pitänee pyytää jotain pienen vauvan äitiä kokeilemaan lapsi liinassa jotta näkee miten tuo istuu. Ei oikein saanut hyvää kuvaa kun nalle liinassa kokeilin, nallehan asettui mahan päälle ja tuli tosi korkealle eikä ehkä vartaloltaan oikein vauvaa vastaa. Aikaisemmat kaavani olivat kokoa 46, tämä on nyt sitten 42 ja joutunen piirtämään vielä sen välikoonkin. Takki tulee kyllä käyttöön vaikka alle en paksua paitaa saakkaan. Seuraava takki onkin sitten tarkoitus ommella vettäpitävämmästä kankaasta.

Kuvausympäristönä leikkimökki. Mökissä on runko, lattia- ja kattolaudat paikoillaan. Aika suureellinen siitä kyllä tulee, taisi lähteä mopo käsistä kun alkujaan mökki piti olla helposti siirrettävissä peräkärryllä...

Muoks. Kaava siis vuoden 2003 lehdestä.