lauantai 4. toukokuuta 2013

Katariina

Mekkotehtaan Katariina. "Äiti, mitkä siinä kaikista hienoimmasta mekossa olikaan reunoissa ne nauhat? Pitsti. Joo, ne on tosi hienot."
Pitsiä on kauluksessa
 hihansuissa
ja taskussa. Taskuja oli tulossa kaksi mutta minusta näytti paremmalta vähän toispuoleisena joten jätin toisen pois. Mitään merkitystähän ei ollut sillä, että rypyttelin taskun vapaasti joten olisin tuskin saanut samalla lailla toistakin taskua.
 Materiaalit: lakananriekale saatu tai kierrätyksestä. Pumpulinpehmeää. Pitsit olivat pätkiä eikä aavistustakaan mistä ovat meille ajautuneet. Kuminauha Lidlin lörppöä. 

En oikein tiedä mitä ajatela mekosta. Siinä on minun makuuni liikaa kaikkea, enemmän roolivaate kuin juhlamekko. Tytär tykkää joten juhlistakoot vaikka arkea kesällä. Kuminauhojen pujotteluun meinasi mennä hermot sillä olin ommellut saumanvaroista himppasen liian kapeat. Onnistuin yhteenkin kujaan repimään pitkän repeämän hakaneulan tarttuessa kiinni. Purkamalla siitä selvittiin. Lyhythihaisena voisin mekkoa vielä kokeilla jos siten välttäisi linnanneito -fiiliksen.

6 kommenttia:

ketunpesän hanna kirjoitti...

tämä on kyllä hieno! katariina on ollut mulla haaveissa kauan...voi kun saisin kokeiltua!

joska kirjoitti...

Kiitos. Onhan se ihan nätti,minun makuuni vain kaikkea liikaa. Kangas on vanha pussilakana, ohut ja pehmeä. Se oikein huusi haluaan päästä rypytettäväksi, Alviina olisi ollut siihen liian selkeälinjainen.

Anama kirjoitti...

Oi, eihän tuossa ole mitään liikaa! :) Aivan ihana mekko.

joska kirjoitti...

Kiitos Anama. :)

unisukka kirjoitti...

Tässä taas nähdään, kuinka vähän äidit ymmärtävät tyttöjen vaatemausta ;)

joska kirjoitti...

Niinpä. Minäkin vain teen vaatteita joista neiti ei pidä ja sitten kun ihastuu niin minä en tykkää. :D